Helmikuun aikana galleriassa on Aleksander Lepän töitä.
Tammikuun aikana galleriassa on Riikka Lehikoisen Moon Thing.
Vuoden 2024 näyttelyt:
January: Antti Heikkinen – Lumen maa
February: Jaakko Tuomainen – TA!
March: Anna Pesonen – Soiva muistomerkki
April: Elliina Peltoniemi – Varhainen kevät
May: Mats Miinalainen – Alkoi tehdä (taas) mieli banaania
June: Seppo Alanissi – Auki/Kiinni
July: Wilson Mäkelä – Let’s Go
August: Laura Hetemäki – Hot
September: Axel Oey & Elias Langi – Pethaus goes Mental
October: Kalevi Suopursu & Iiris Tuononen – Uneton Vantaalla
November: Mia Tarkela – Unilla
December: Linda Silvonen – Kuvitelmia Vedestä
Seppo Alanissi – Auki/Kiinni
”Näyttely koostuu teoksista vuosilta 2021-2024. Teosten kantavana teemana toimii auki repeäminen, toisaalta uudelleeneheytyminen. Teemaa voi lähestyä toisaalta yksilön kokemuksen, toisaalta yhteisön dynamiikan tai vaikka lajien välisten suhteiden kautta. Palasin piirtämisen pariin tänä keväänä melkein vuoden tauon jälkeen. Isona innoittajana toimi paitsi pakottava sisäinen tarve, myös talvella ottamani valokuva haljenneesta kannosta. Siinä tuntui kiteytyvän moni henkilökohtaisessa elämässäni pinnalla ollut asia, tunnetason kokemus ”maailman tilasta”, sekä minua visuaalisesti kiehtovat tekijät. Kuvan pohjalta syntyi piirrustus ”Sulkeutuva portti”. Portin sulkeutuminen voi tuoda turvaa, toisaalta sulkea ulos. Aika näyttää kummalle puolelle porttia itse jään.”
Seppo Alanissi on kuvataiteilija ja taidegraafikko, jonka työskentely on viime vuosina keskittynyt pääasiassa tussi- ja sekatekniikkapiirroksiin. Hän on työskennellyt myös mm. stop motion-animaation ja ympäristötaiteen parissa. Hänen työskentelyn temaattisia avainsanoja ovat mm. posthumanismi, uudelleenpyhittäminen, panpsykismi. Aiheen käsittely tapahtuu usein arkaaisen symboliikan, sekä metsän tekstuurien ja toisteisen viivan kautta.
Mats Miinalainen – Alkoi tehdä (taas) mieli banaania
”Onko pensseli heilunut?” tuttavani kysyy, kun syksyllä törmään häneen kadulla. Kuvaava kysymys. Työskentelytapaani voi hyvin verrata pensselin heilutteluun. Koko prosessi on sattumaa. Kerrostumia. Yksityiskohtien nostamista esiin. En pysty suunnittelemaan teoksiani etukäteen, vaikka haluaisin. En halua.
Luomisen vapaus, laatikon ulkopuolelle murtautuminen sekä ilo toimivat inspiraation lähteinä. Keskustelen vakavasti pensselin kanssa. Käyn mielessäni joutomailla ja mietin, minkä värisiä ja muotoisia roskia viimeksi näin. Suren jättömaiden tuhoutumista. Yritän saada muodot ja värin keskustelemaan keskenään. Koko tilanne on seikkailua ja kuljeskelua kankaan laakeilla joutomailla.
Näyttelyn nimi kuvastaa sitä, miten annan mieleni harhailla maalatessani. Välillä tekee mieli banaania ja välillä tekee mieli oliiveja. Useimmiten yritän muistaa venytellä.”
Mats Miinalaisen näyttely on esillä 2.5.-30.5.
Elliina Peltoniemi – Varhainen kevät
Elliinan Peltoniemen näyttelyssä ihmishahmo etsii eroottisromanttista seuraa luonnosta. Puut kietoutuvat hahmoon kuten rakastajan käsivarret vain voisivat, luonto inhimillistetään ihmisen tarpeisiin. Töitä voi halutessaan katsoa ekoseksuaalisuus-käsitteen (sexecology/ecosexuality) läpi.
Elliina Peltoniemi on tamperelainen kuvataiteilija ja ug-kulttuurin sekatyöläinen, joka töissään usein päätyy ihmettelemään toiseuksia ja ihmisenä olemista.
Elliina Peltoniemen näyttely on esillä 28.4. saakka.